TAMPERE DOK

Tampere Dok teki näyttelyiden sarjan, joista ensimmäinen pidettiin toukokuussa 2019 Chemnitzin TIETZ:ssä, toinen heinäkuussa 2019 Galleria Nykyajassa Tampereella ja kolmas Tampere Majassa Tartossa elo- syyskuussa 2020. Päätösnäyttely on Finlaysonin Vooninkisalissa Tampereella 10.–26.11.2022.

Työryhmän kokosi Aimo Hyvärinen, jonka lisäksi Tampere Dokiin kuuluvat Petri Nuutinen, Hans Viebrock, Susanna Myllylä, Harri Lundelin, Marja-Liisa Torniainen, Hannu Vanhanen, Petri Ihanus, Jana Machackova-Oey ja Eijaa Heikkinen.

Projektista tehtiin kirja Tampere Dok (ISBN 978-952-5818-47-5 ), Musta Taide 2022

Tampere Dok kiittää Alfred Kordelinin säätiötä tuesta.

Kiinnostukseni kaupunkikuvaukseen alkoi jo opiskeluaikoina - lopputyöni oli Kaupunkitilan elementit 1981, tavallaan arkkitehtuurivalokuvausta siitä miten tilantuntu näkyy eri kaupugeissa. Kuljeskelu kaupungeissa ”flaneeraus”, jota jo Pariisin kaupunkikuvaaja Eugène Atget harrasti oli minullekin tuttua - Kuljeskellen -näyttelyni tein 1982. Kuvaan sitä mihin katse kiinnittyy - sattuma toimii valokuvauksessa aina, rakennusvaiheissakin on paljon sattumanvaraisia tilanteita, joissa erilaiset materiaalit, tavarat ja laitteiden osat ovat sommittelun kannalta antoisissa asemissa. Valmiit talot ovat sitten vuosikymmeniä katsottavissa suunnilleen samanlaisina.

Tampereelle muutin 1988 osin sattumalta kun eräs ystäväni oli ostamaisillaan pienen remontoimattoman kaksion Pispalasta mutta päätyikin muualle ja tarjosi sitä asuntoa minulle: "Osta se ja kunnosta, voit myydä sitten parin vuoden päästä." Helsingin jälkeen Tampere tuntui kodikkaalta ja ihmisen mittaiselta kaupungilta. Vuosien mittaan tuli kuvattua runsaasti eri puolilla kaupunkia mutta varsinaisesti havahduin kaupunkikuvan suureen muutokseen kun luin lehdistä suurista keskustan, Santalahden, Ranta-Tampellan ja ratikkahankkeen suunnitelmista 2014. Ajattelin:” Tuppukylästä tulee wannabe metropoli...”.

Aloin kuvaamaan Santalahden alueella jo 2014, mutta halusin vähän laajempaa kokonaisuutta ja kysyin Valokuvakeskus Nykyajan porukoilta voisiko myös muita kiinnostaa pidempi projekti kaupunkikuvan suhteen. Näin syntyi projektimme Tampere Dok 2018.

Mielestäni Tampere on kuin eläin joka kokee metamorfoosin työmaa-aitojen koteloimana. Tulevaisuudessa sen näkee tuliko perhonen vai kärpänen...

Heti kun ratikan kyytiin alkoi päästä, pitihän se kokeilla - ja mukavalta tuntui. Nyt asemalta Pyynikintorin lähellä sijaitsevalle työhuoneelleni pääsee nopeasti. Mutta Tampereen yleiskuvaa hallitsevat työmaa-aidat näkyvät ilmeisesti vielä pitkään...
Kuva otettu 17.5.2021 kello 13.29

Amin kuvat Vooninkisalin näyttelyssä

Lasi on herkkä materiaali ja sitä rikkoontuu purku- ja rakentamisvaiheessa lukemattomia ruutuja. Silloin kun olin pieni poika ja mukana vanhempien ja heidän sisarustensa omakotirakennuksia tehtäessä niin vanhat ruudut käytettiin uudestaan ja yksi tärkeistä tehtävistäni oli oikoa vanhoja, hieman ruostuneita nauloja uudelleen käytettäväksi.
Tämä kuva on otettu Santalahdessa 6.1.2018 kello 13.08

Santalahden kaarihallit alkoivat katoamaan tammikuussa 2018, samoin kaadettiin kauniit koivut rakennusten edustalta. Nykyrakentamiselle tuntuu olevat tavanomaista kaikkien puiden kaataminen ja purkujätteen suuri määrä.
Kuva otettu Santalahdessa 13.1.2018 kello 11.59.

Jostain syystä kuvauskuljeskelujen myötä aloin aina vaan lisää kuvaamaan yksityiskohtia rakennustyömaiden liepeiltä - syynä on kai valokuvaajalle tyypillinen sommittelun halu ja valokuvan kyky hetken ja sommittelun kautta tehdä kaunista rumastakin.
Kuva otettu Santalahdessa 15.5.2020 kello 15.50