 |
 |
|
|
| Kotvan aikaa talsittuaan Sittis
saapui vanhan graniittisen tornin luo. Oli aamuyö meidän aikaamme,
joten siellä ei liikkunut ketään, mutta maasta tornin
läheltä Sittis löysi aarteen. "Aarre" oli erään
pikkupojan unohtama vähän rikkinäinen tietokonepeli. Sittis
nappasi sen mukaansa tuskin jaksaen sitä
kantaa.
|
Tutkittuaan tietokonepeliä
aikansa Sittis sai sen käynnistymään. Kuvaruutuun syttyi valo
ja piipityksen saattelemana siinä alkoi liikkua kuvioita. - Mitä
kummaa, ihmetteli Sittis, onko tämä jokin opetuslaite vai
pelkkää pilaa? Jos painan tuosta, niin mitähän tapahtuu?"
Ja niin Sittis painoi toista pelinappulaa - jokin räjähti
kuvaruudussa.
- Pah, tämä taitaa olla jokin agressiokasvatin - niin kuin planeetan luonteeseen sopiikin, joo."
|
|
| - Tämä voi pelastaa kaiken. Jonkinlainen näyttöruutu on, ja nappuloita ja mitähän sisältä löytyy... Hyvillään hykerrellen Sittis kapusi pienen matkan rinnettä alas puutalon kivijalkaan. | ||
