Sittis sammutti kojeen ja avasi varovasti sen kannen: - Jaaha - 
alkeellinen piirilevy... ja mikäs se siinä - taitaapa olla mikropiiri 
keskusohjaimena - sehän sopii minulle. Muistia siinä ei varmaan 
ole juur'mitään, mutta voin kytkeä siihen omat muistini - pääasia, 
että kytkennät toimivat. Sittis puuhaili koko aamun ja seuraavan 
päivän juottaen jättiläismäistä mikropiiriä osaksi omaa aikatilako-
nettaan. Myöhään illalla meidän aikaamme hän sai homman val-
miiksi ja koneensa taas toimintaan.
- No kohta mennään niin että hippulat vinkuu, mutta sitä ennen... 

Sittis alkoi järjestellä pikku radiotaan lähetyskuntoon. Ensin hän otti yhteyttä pelastuspalveluun ja kertoi että selviää jo omin nokkinensa, kiitos vain. Toinen yhteys oli vaikeampi, vaikka se kohdistui paljon lähemmäs - Sittis halusi yhteyden johonkin tietokoneeseen, jonne hän voisi jättää ongelman ratkaistavaksi. Lopulta hän onnistui erään lyhytaaltovastaanottimen kautta, joka oli kytketty mikrotietokoneeseen ja nauhuriin. Se vastaanotti automaattisesti lyhytaaltolähetyksiä yön aikana.

Sittis jätti viestinsä nauhalle ja kuittasi. Poistui koko pallolta Siriuksen suuntaan eräänä puolipilvisenä toukokuun yönä.

 
Hei, hei Sittis.